perjantai 16. elokuuta 2013

Ihan vaan pala kakkua


Ihan vain pienen pieni pala. Niin suloisen näköinen, ettei sitä meinaa tohtia leikata. Tuoreet kotimaiset marjat ovat kyllä kauneimpia kakun koristeita mitä tiedän.

Mutta itse kakkuun. Se on jälleen kerran modifioitu eri resepteistä ja varsinainen innokki tekemiseen oli pohjan soveltuvuuden testaus. Alkuperäisesti pohjaa on käytetty raakabrownien tekoon, on kokeiltu sitäkin, ja samalla huomasin sen olevan kuin tehty juustokakulle. Kyllä vain, sen pystyi helposti levittämään vuokaan ja mikä parasta, siitä sai leikattua siistejä paloja.


Kakun täytteessä ei sen sijaan ole mitään uutta ja ihmeellistä, ne valikoin jääkaapista löytyneiden maitotuotteiden mukaan. Eipä siinä, jämistä tuli taas todellista herkkua, minulle ainakin maistuu mascarponen, kermavaahdon ja marjojen yhdistelmä milloin tahansa.



MASCARPONE-MARJAJUUSTOKAKKU
 (halkaisijaltaan 15 cm:n vuokaan)

pohja:
2 dl saksanpähkinöitä
1/2 dl raakakaakaota tai -kaakaojauhetta
ripaus suolaa (ihan vähän!)
noin 65 g kivettömiä taateleita

täyte:
2 dl kuohukermaa
250 g mascarponejuustoa
noin 2 dl tuoreita marjoja
(itse käytin vadelmaa ja mustikkaa)
vaniljasokeria ja tavallista sokeria maun mukaan
2 liivatelehteä




Jauha pähkinät monitoimikoneella karkeaksi jauheeksi. Lisää raakakaakao ja ripaus suolaa ja jatka hetki jauhamista. Viimeiseksi lisää taatelit ja jatka jauhamista, kunnes pohjamassa on tasaista.

Painele taikina leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.

Täytettä varten vatkaa kerma vaahdoksi. Sen jälkeen lisää vaahtoon mascarpone-tuorejuusto ja sokerit ja notkista seosta vielä vatkaimella, jotta täytteessä tulee kuohkeaa.

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä vähintään viiden minuutin ajan. Puristele niistä sitten ylimääräinen vesi pois ja sekoita levyt huolellisesti pieneen loraukseen kiehuvaa vettä. Kaada lionnut liivateneste ohuena norona täytteen sekaan ja sekoita todella hyvin. Huolimattomasti sekoitettu liivate saattaa muodostaa inhottavia klönttejä täytteeseen.

Kaada täyte pohjan päälle vuokaan, tasoita pinta ja jätä hyytymään jääkaappiin mielellään yön yli (tai ainakin neljän tunnin ajaksi).

Koristele hyytynyt kakku esimerkiksi tuoreilla marjoilla.





tiistai 13. elokuuta 2013

Itsetehdyt hot dog -sämpylät - jopa minä onnistuin


Enpä olisi todellakaan arvannut jonain päivänä tekeväni näin helppoja sämpylöitä. Yleensä niiden tekemisessä menee jossain vaiheessa hermot, ja tämän tiedostaen yhä harvemmin puuhaan edes ryhdyn. Nimittäin jos taikinan vaivaus ei takkua, niin vähintään lopputulos on kasa tympeän kuivia lituskoita. Aina jotain.

Joko olen pahasti asennevammainen tai vaan laiska harjoittelemaan tarpeeksi, mutta olen katsonut parhaaksi turvautua kaupan sämpylöihin aina kun niiden tarvetta ilmenee. Nyt tein kuitenkin poikkeuksen. Sen verran houkuttelevan oloinen (lue: helppo) resepti tuli vastaan, etten voinut olla kokeilematta.

Onneksi uteliaisuus vei voiton aikaisemmista huonoista kokemuksista ja intouduin näitä pyörylöitä tekemään. Uskomattominta tässä on se, ettei näitä sämpylöitä tehdessä tarvinnut edes käsiään liata! Ihana resepti, jota voin todella lämpimästi suositella kokeilemaan.




VILJATTOMAT HOT DOG -SÄMPYLÄT (4 kpl)

2 kananmunaa
1 3/4 dl mantelijauhetta
1 rkl pellavansiemeniä
2 rkl psylliumia
1/2 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
1 1/4 dl kookosmaitoa tai maustamatonta täysrasvaista jogurttia





 

Sekoita kuivat aineet keskenään. Riko kananmunien rakenne kulhossa käsin vatkaten. Vatkaa sekaan myös jogurtti tai kookosmaito. Lopuksi lisää kuivat aineet lusikalla hyvin sekoittaen.

Anna taikinan turvota hetken ajan niin, että se muuntuu helposti käsiteltäväksi. Muotoile sitten neljä puikulaa leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia.


Kuumien koirien väliin grillasin kyytönlihasta tehtyjä chilinakkeja. Kastikkeeksi sekoitin T*Mun Habaa ja majoneesia keskenään.

Loistavan makuisia kaikki. Nyt jälkeenpäin ihmettelen, miksen laittanut väliin jotain vihreää. Myös kurkkusalaatti ja sipulirouhe olisi sinne sopinut. Olin kai niin tohkeissani näistä näteistä ja onnistuneista puikuloista, että ajatuskin lakkasi juoksemasta.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Kesän antimia parhaimmillaan


Eilen koitti ruokabloggaajalle joulu, ihan keskellä kesää. Tai ehkei enää varsinainen keskikesä ole, mutten suostu vielä mainitsemaan sitä s-alkuista vuodenaikaa. Saavuin vanhempieni luota auto täynnä luonnon ja kasvimaan antimia. Kyydissä oli vihanneksia, marjoja, sieniä ja mikä ehkä parasta, juuri pyydettyjä ahvenia. Ai että, joka päivä kun pystyisi valmistamaan tällaista lähiruokaa.




Suurimman osan ahvenista sain fileinä mukaan, mutta muutama jätettiin kokonaiseksi, sillä halusin grillata ne halsterissa. Ne myös suomustettiin, mitä ei ilmeisesti olisi kannattanut tehdä kalan kuivumisen estämiseksi (asia, jonka selvitin liian myöhään). Tämän vuoksi piti kiinnittää extrahuomiota grillaukseen ja mielestäni onnistuin, sillä kalat olivat kypsiä muttei kuivia korppuja.

Loppujen lopuksi ei siis niin paha moka ollenkaan.








HALSTERISSA GRILLATUT AHVENET

Tuoreita kokonaisia, perattuja ahvenia (ei suomustettuja)
voita tai öljyä
merisuolaa
musta- tai valkopippuria
sitruunalohkoja
tuoreita yrttien oksia (laitoin ruohosipulia ja rakuunaa)







Ripottele merisuolaa perattujen ahvenien sisäpuolelle ja anna maustua mielellään useamman tunnin ajan.

Mausta kalat pippurilla ja täytä ne sitruunalohkoilla ja yrttien oksilla. Voitele kalojen pintapuolet joko öljyllä tai voilla. Sivele myös halsterin sisäpinnat samalla, näin kalat eivät grillauksessa tartu siihen kiinni.

Laita halsteri kaloineen kuumaan grilliin. Käännä halsteri puolessa välissä paistoa. Kalan kypsyyden voi tarkastaa kokeilemalla eviä, jos ne irtoavat helposti, kala on valmista.


Lisukesalaatin omavaraisuusaste oli 100 %, ellei oteta mausteita huomioon. Sitä varten grillasin samaan aikaan ahvenien kanssa muutamia pikkuporkkanoita. Paahtuneina ne täytelöitti salaattia kivasti.

Salaatista löytyi myös herneitä, vihersalaattia, punasipulia ja erilaisia tuoreita yrttejä. Mausteeksi valitsin tutut suolat ja mustapippurit, oliiviöljyn sekä balsamicon.

tiistai 6. elokuuta 2013

Hävikkiherkku-makkarasoppa


Varmasti jokaikiselle grillivastaavalle tulee välillä ylilyöntejä kypsennettävän ruokamenekin arvioinnissa. Varsinkin grillimakkaroiden osalta. Perinteisin, muttei se suositeltavin tapa ylijäämän "hävittämiselle" lienee antaa ne perheen nelijalkaisille karvakavereille. Pikku Leijona pursuisi muodottomaksi, mikäli tämä tapa olisi meillä jatkuvassa käytössä, joten itse ne on hyödynnettävä.

Soppa on hyvin usein luonteva ratkaisu käyttää ruokatähteitä. On vain plussaa, että jo valmiiksi kypsennetty raaka-aine nopeuttaa kivasti valmistusta. Toinen maukas käyttökohde on munakas, sekin on tullut testattua.

Keittoon kasvisliemen voi tehdä itse, kuten minä lomailijan ekstra-ajasta ja -innostuksesta johtuen. Se toki onnistuu myös liemikuutiolla tai fondilla. Makkaraksi valitaan tietenkin omaa suosikkia, itsellä sattui olemaan Pajuniemen Helsinkiwurstia (tomaatti-mozzarella). Se sopi oikein hyvin juuri näiden kasviksien joukkoon.


 

MAKKARAKEITTO KESÄKAUDEN KASVIKSILLA

tarvitset:
grillimakkaraa/wurstia
kasvislientä
palan kukkakaalia
voinokareen
pienen purjon
kesäkurpitsaa
erilaisia yrttejä (joko tuoreena tai kuivattuina)
mustapippuria
(suolaa)





Tein keiton näin:

Ensimmäisenä leikkasin kukkakaalista pieniä nuppuja kypsymään kasvisliemeen. Annoin kattilan porista pienellä lämmöllä sen aikaa, kun valmistin muut kasvikset.

Leikkasin nokareen voita pannulle. Kuullotin purjosipulille ja kesäkurpitsakolikoille kevyesti väriä pintaan. Lisäsin ne sitten keiton joukkoon.

Pilkoin jo aiemmin grillatut makkarat paloiksi ja lisäsin nekin kasvisliemeen. Huom! Jos käytät kypsentämätöntä makkaraa, kannattaa ne lisätä keittoon jo alkuvaiheessa tai paistaa kypsiksi pannulla.

Lopuksi vaan sekoittelin ja annoin ainesten lämmetä hetken aikaa. Lisäsin sitten yrtit kevyesti rouhittuina ja maustoin mustapippurilla. Kasvisliemen ja makkaran suolaisuudesta riippuen voi keittoon lisätä myös suolaa.


sunnuntai 4. elokuuta 2013

Hellepäivien suklaaherkku: no-bake-brownies



Tässä helteisten kelien vastine mokkapaloille.

Kuumana kesäpäivänäkin saattaa tulla mieliteko/tarve leipoa jotain. Varsinkin lomalla ollessa. Tai jos vaikka piknikille pitäisi kehitellä viemistä. Lämpömittarin kohotessa hellelukemiin ei välttämättä tahdo kuitenkaan kuumottaa asuntoaan lisää uunin ja lieden lämmöllä. Yksi ratkaisu tähän kinkkiseen ongelmaan löytyy raakaleivonnaisista, kuten näistä no-bake-brownies -paloista.

Ja hei, voi näitä tehdä viileämmälläkin säällä ja vaikkei olisi sitä lomaakaan enää jäljellä.

SUKLAISET BROWNIEPALAT ILMAN UUNIA

5 dl saksanpähkinöitä
1 3/4 dl raakakaakaota tai -jauhetta
ripaus suolaa
tarvittaessa loraus hunajaa tai 4 tippaa nestemäistä steviaa
150 g kivettömiä taateleita

1 1/4 dl kaakaojauhetta
1 1/4 dl siirappia
1/2 dl kookosöljyä
1/2 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa

Jauha pähkinät tehosekoittimella melko sileäksi muruksi. Lisää raakakaakao/jauhe, suola ja makeutusaine (mitä ei välttämättä tarvitse, taatelit ovat todella makeita itsessään). Pyöräytä sekoitinta niin, että ne sekoittuvat pähkinämuruun.

Lopuksi lisää taatelit pienissä erissä ja jauha kunnes kaikki ovat sekoittuneet tasaiseksi massaksi.

Painele taikina leivinpaperoidulle vuoalle (tähän riittää melko pieni, esimerkiksi 20x15 cm).

Päällisen tekoon voi käyttää samaa astiaa mitä taikinallekin, eikä sitä tarvitse pestä välillä. Mittaa siihen kaakaojauhe, siirappi, sulatettu kookosöljy, vaniljasokeri ja tosi pieni ripaus suolaa. Aja sekoittimella seos tasaiseksi ja valuta se taikinan päälle.

Anna brownien jähmettyä hetken aikaa viileässä. Tarpeeksi jähmettyessään se on helppo leikata annospaloiksi.

torstai 1. elokuuta 2013

Olipa meillä lystiä! - Vinkkejä kesäjuhlatarjoiluun


Äärimmäisen vakuuttava otsikko, kun heti ensimmäisessä kuvassa vilahtaa puukko.. Tarjoilupöydän teräaseesta huolimatta meillä oli lauantaina niin mukavan rennot kesäjuhlat, että hymyilyttää vieläkin. Syötiin ja juotiin hyvin, tanssittiin, laulettiin ja käkätettiin mahat kippuralle. Silminnähden kaikki nauttivat. Täyden kympin pippalot!

Juhlimme isäni eläkkeellepääsyä, ja osuipa samalle päivälle hänen 55-vuotispäiväkin. Näinollen oli tuplasyy järkätä juhlat, joita oli viettämässä noin 70 mahtavaa vierasta.

Oman vaivansa tällaisen aikaansaaminen tietysti vaatii, mutta kaikki se järjestely oli sen arvoista. Mietimme äitini kanssa päämme puhki menua laadittaessa. Miten ihmeessä saadaan niin iso määrä maittavaa apetta pöytään muutaman henkilön pyörittessä koko rumbaa?


Oli alusta alkaen selvää, että osa tarjottavista täytyy hommata muualta. Suosiolla jätimme työlästekoiset lohi- ja kinkkuvoileipäkakut sekä mansikkakermakakun pois omilta harteilta. Se olikin oikea ratkaisu, ja valittuun pitopalveluun sai olla hyvin tyytyväinen. Oman helpotuksen toi päätös tarjota vain kylmiä ruokia, eikä mitään lämmintä niin upeana kesäpäivänä olisi kaivannutkaan.

Lopun tarjoilun osalta kohtalo puuttui peliin. Sattumalta kävimme vain viikkoa ennen juhlaa Tertin kartanossa lounaalla ja sieltä saimme ehkä ne parhaimmat ideat. Ihastuimme niin kovin Iivarin savumuikkuihin ja Kohtalon voima -lammasmakkaraan, että halusimme ne ehdottomasti osaksi menua. En tiedä kumpaa noista kehuisin enemmän, joten jos sattuu kohdalle, ostakaa, kokeilkaa ja ihastukaa itsekin!

Tässä juhlien menu esiteltynä kuvien kera. Juomaksi oli tarjolla vettä, kotikaljaa, olutta, siideriä ja viinejä. Lapsille mehua ja limpparia. Juhlapaikalla ollut kylmäallasvaunu muuntui kätevästi baariksi. Toki kahvit keitettiin kakkujen tullessa pöytään ja myöhemmin sekoiteltiin booli.


 KESÄJUHLAN MENU

Lammasmakkara-perunasalaatti
Vanhan ajan hölskykurkut
Iivarin savumuikut
Kalakukkoa ja voita
Lohivoileipäkakku
Kinkkuvoilepäkakku

Mansikkakermakakku
Valkosuklaa-mustikkajuustokakku


Salaatissa hehkuttamaani Tertin kartanon lammasmakkaraa, keitettyjä perunoita, jäävuorisalaattia, rucolaa sekä isoja kapriksia. Mausteena oliiviöljyä, mustapippuria ja suolaa.


Hölskykurkut maistuivat hyvin vieraille, niiden suosio yllätti meidät täysin.


Savumuikut eivät ole järin kauniita, mutta niin hyviä! Näitä sai olla koko ajan lisäämässä pöytään, joten vieraat olivat varmasti samaa mieltä.


Kalakukko oli iloinen yllätys monelle. Nämä olivat mummoni tekemiä, eli aitoja savolaisia ahvenkukkoja.


Lohivoileipäkakku.


Kinkkuvoileipäkakku.


Mansikkakermakakku ja valkosuklaa-mustikkajuustokakku.


Mangojuustokakut.


Sekä Rocky roadsit. Haluttiin tarjota kakkujen ohella myös jotain suklaista pikkupurtavaa. Näissä on suklaan ja kondensoidun maidon lisäksi vaahtokarkkeja, cashew-pähkinöitä sekä keksipaloja. Hurjan makeaa!