maanantai 29. lokakuuta 2012

Supermakea puolukkapiirakka


Makea toffee sopii puolukan kanssa hyvin. Olin jokusen tovi sitten ostanut kondensoidun maidon, mutta se oli kuitenkin jäänyt käyttämättä. Nyt sitten lähdin sen pohjalta ideoimaan tätä puolukkapiirakkaa. Mielessä käväisi puolukkaversio banoffeesta, siihen kun tulee kondensoitua maitoa. Se vaihtoehto jäi kuitenkin pois, koska en viitsinyt alkaa keittämään maitotölkkiä kinuskiksi.

Ajatukset karkasivat taas siihen syksyn mustikkapiirakkaan, ja siitä lähinnä aprikoin pystyisikö sen maitokiisseliä versioida tähän puolukkapiirakkaan. Kyllähän kondensoitua maitoakin pystyy keittämään, niin miksei se kävisi yhtälailla kiisselin pohjaksi.

Täytteen tein siis täysin kokeilufiiliksellä ja se onnistui aikalailla hyvin. Tässä versiossa korvasin maitorahkan jogurtilla ja lisäsin mukaan myös kinuskikastiketta. Kinuskin lisäys ei ole välttämätöntä, kiisselistä tulee makeaa muutenkin.

Pohjan ohje on sovellus Me Naiset -lehden omenapiirakasta (numero 41/2012) ja se sopii halkaisijaltaan noin 24 cm kokoiseen vuokaan.


TOFFEE-PUOLUKKAPIIRAKKA

pohja:
150 g voita
1 1/4 dl palmusokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta

täyte:
3/4 dl perunajauhoja
1/2 dl palmusokeria
1 tlk kondensoitua maitoa (makeutettu)
2 1/2-3 dl kevytmaitoa
1 keltuainen

1-2 dl maustamatonta jogurttia
(1/2 dl valmista kinuskikastiketta)

pinnalle puolukoita

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää sekaan kananmuna ja jatka vaahdottamista.

Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää ne osissa voi-sokerivaahtoon. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Taputtele taikina voideltun piirakkavuoan pohjalle. Apuna taikinan levittämiseen kannattaa käyttää jauhoja.

Kiisseliä varten mittaa perunajauhot, sokeri ja maidot kattilaan. Lämmitä seosta hiljalleen samalla koko ajan hämmentäen. Lisää keltuainen kiisseliin. Anna pulpahtaa muutaman kerran niin, että seos saostuu kiisseliksi.

Lisää kiisseliin jogurtti ja mahdollisesti kinuskikastiketta lisämakeutta tuomaan.

Kaada täyte pohjan päälle tasaisesti ja ripottele pinnalle puolukoita.

Paista 175-200 asteessa noin 45 minuuttia. Loppuajasta pinta kannattaa suojata foliolla tummumisen estämiseksi.

torstai 25. lokakuuta 2012

Juuripersiljakeittoa - toinen kerta toden sanoi


Ihme keittofriikki olen minä. Aina päästessäni maistelemaan oikein hyvää keittoa, varsinkin kasvissosekeittoja, iskee kauhea halu tehdä samanlaista itsekin. Tämäkin juuripersiljasosekeitto on matkimisyritys Figarossa syödystä alkukeitosta.

Niin tosiaan, Figarosta sen verran, että kävimme siellä blogityttöporukalla nauttimassa ravintolapäivän palkkaamme. Eli piirakoista saadut tulot hyödynsimme parhaalla mahdollisella tavalla syömällä pitkän kaavan mukaan illallista. Se oli hauska ja nautinnollinen reissu se!

Sitten takaisin tähän keittoon. Itseasiassa sopan apinointi onnistui lähelle vasta toisella yrittämällä. Keitto numero yksi oli hyvää, tein sen samalla kaavalla kuin mustajuurikeiton, mutta sillä tavoin tehtynä juuripersilja ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Sen maku puski keitosta liian voimakkaasti ja ei ainakaan minun makunystyröitä niin kutkutellut.

Sen takia ajattelin tällä kertaa pyöristää makua lisäämällä muutaman perunan sekaan. Täyteläisyyttä ja myös tasaisuutta keitolle antoivat sulatejuusto ja ranskankerma. Nyt keitto onnistui jopa yli odotusten, joten kannatti sinnikkäästi antaa juuripersiljalle toinen mahdollisuus.

JUURIPERSILJAKEITTO

1 pienehkö purjo
1 iso valkosipulinkynsi
öljyä
noin 400 g juuripersiljaa
4 keskikokoista perunaa
1/2 luomukasvisliemikuutio
1/2 pkt Koskenlaskija -sulatejuustoa (voimakas)
200 g ranskankermaa
mustapippuria
(suolaa)

Kuori ja pilko juuripersiljat ja perunat. Perunat jätin huomattavasti isommiksi kuin juuripersiljat niiden kypsymisajan huomioon ottaen. Pilko sipulit ja kuullota niitä pehmeämmäksi öljytilkassa kattilassa.

Lisää sitten juurekset kattilaan sekä vettä tarvittava määrä ja puolikas liemikuutio. Anna kiehua miedolla lämmöllä kunnes juuripersiljat ja perunat ovat kypsiä. Soseuta keitto.

Lisää sulatejuusto keiton sekaan, lieden tehoa voi tässä vaiheessa kääntää pienemmällä. Hämmennä niin, että juusto sulaa joukkoon. Lisää myös ranskankerma ja mausta pippurilla ja tarvittaessa suolalla.

Tarjoile keitto esimerkiksi tuoreen timjamin ja oliiviöljyn kera.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Hävikistä herkuksi: Myskikurpitsatornit


Viikuna-jälkkäristä jäi ricottajuustoa hyvä määrä jäljelle. Tiedostin vajaan purkin olemassa olon ja pitkin viikkoa mietiskelin sille sopivaa käyttöä.

Sattuma puuttui sopivasti peliin blogisurffaillessa. Kävin nimittäin visiitillä Kimberlyn -blogissa, josta taas jatkoin sivupalkista löytyneeseen jenkkiläiseen mutta italialaiseen ruokaan keskittyvään blogiin. Sieltä sitten heti ensimmäisestä reseptistä löytyi apu ricottajuustojämäongelmaan.

Tähän kurpitsalisukkeeseen itseasiassa tuli samalla pelastettua kahden talouden hävikit, sillä käytin kokkailuun myös vanhempieni vajaan ricottapurkin. Ja mitä makuun tulee, niin sehän oli loistava. Kokkailua parhaimmillaan, kun huomaa omilla taidoillaan pystyvän loihtimaan huippuhyvän makuista ja näköistä ruokaa pöytää. Suosittelen kokeilemaan!


MYSKIKURPITSATORNEJA RICOTTAJUUSTOTÄYTTEELLÄ JA BECHAMEL-KASTIKKEELLA

1-2 myskikurpitsaa
oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa

noin 300 g ricottajuustoa
kourallinen silputtua lehtikaalia
1/2-1 dl parmesaanijuustoa raasteena
1 kananmuna
mustapippuria
suolaa

3 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
4-5 dl maitoa
1 valkosipulinkynsi
3/4 dl parmesaanijuustoa raasteena
suolaa
tuoretta timjamia

koristeluun salvian lehtiä

Kuori kurpitsa ja lohko se noin sentin paksuisiksi siivuiksi. Lado siivut uunipellille ja pirskoittele päälle oliiviöljyä sekä mausta suolalla ja pippurilla. Paahda 200 asteessa niin kauan kunnes kurpitsat ovat pehmenneet.

Sekoita ricottajuustoon kananmuna, lehtikaalisilppu ja parmesaaniraaste. Mausta suolalla ja pippurilla.

Sulata voi pannulla. Lisää sekaan jauhot ja sekoita kunnes seos hieman kuplii. Lisää maito, parmesaanijuusto sekä silputtu valkosipulinkynsi ja anna kastikkeen tekeytyä miedolla lämmöllä. Kastikkeen tulee paksuuntua. Lopuksi lisää suolaa ja tuoretta timjamia sekaan, alkuperäisessä ohjeessa tosin käytettiin salviaa.

Voitele uunivuoka. Kaada bechamel-kastiketta vuoan pohjalle. Kokoa tornit latomalla kurpitsasiivuja ja ricottatäytettä vuorotellen. Kaada lopuksi vielä tornienkin päälle kastiketta. Paista 200 asteessa niin, että ricottatäyte kypsyy.

Shepherd´s pie


Perusruoka esimerkiksi viikonloppuun, tai miksei arkeenkin, varsinkin edellisen päivän perunasoseesta tehden. Harmillisesti en huomannut kauppareissulla jauhelihan olevan vähärasvaista (5%) paistilihaa. Se oli kaupassa pakattu ja näytti parhaimmalta, mutta olisi ehkä kannattanut lukea pakkauksen tarrasta muutakin kuin hinta. Ruoka jäi tällä kertaa kaipaamaan tietynlaista mehevyyttä, sillä rasvaisempi liha olisi sopinut tähän paremmin.

Myös perunasoseen koostumukseen olisi pitänyt kiinnittää huomiota, silläkin sitä mehevyyttä olisi pelastanut. Enemmän nestettä muussin sekaan sekä sopivampi liha kaupasta, siinä muistilista itselle seuraavaa kertaa varten.

SHEPHERD`S PIE ELI PAIMENEN PAISTOS

400 g jauhelihaa
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
4 pientä porkkanaa
1 iso lehtisellerin varsi
2 rkl tomaattipyreetä
muutama miniluumutomaatti
1 rkl worcestershire-kastiketta
mustapippuria
suolaa
timjamia

vajaa litra pilkottuja perunoita
maitoa
suolaa
1 kananmuna
1-2 dl parmesaanijuustoraastetta

Kuori ja lohko perunat ja kypsytä ne kiehuvassa vedessä. Perunoiden ollessa haarukkakypsiä, valuta keitinvesi pois ja soseuta potut. Lisää sekaan maitoa, suolaa, kananmuna ja juustoraaste.

Pilko sipulit, porkkanat ja lehtisellerin varsi valmiiksi. Ruskista jauhelihat ja sipulit pannulla. Lisää sekaan porkkana- sekä lehtisellerikuutiot. Lisää myös tomaattipyree, lohkotut luumutomaatit ja worcestershire-kastike. Anna seoksen tekeytyä hetki, sitten mausta.

Kaada lihaseos voideltuun uunivuokaan. Lusikoi perunasose sen päälle. Ripottele pinnalle vielä juustoraastetta. Paista 200 asteessa vajaa puoli tuntia, tai kunnes pinta on kauniisti paistunut.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Väärinymmärrys ja herkku(aamu)pala á la Jamie


Oliverin Jamie, tuo veikeä ja vähäpukeinen (vai veikeän vähäpukeinen?) kokki Briteistä, ideoi viikonlopun herkutteluhetken. Meillä tämä meni jälkkärinä, vaikka Jamie suosittelee sitä luksus-aamupalaksi.

Itseasiassa tämän(kin) kokkailun takana on pieni tarina. Hommasin Jamien keittokirjan jonkin aikaa sitten kirpparilta, ja heti kotona pläräsin sen nopeasti läpi. Mieleen jäi erityisesti tämä aamupalan ohje, mutta hyvin summittaisesti. Sisäistin ohjeesta vain raaka-aineet.


Olin sitten toissa viikonloppuna vanhempieni luona. Kaupassa mietiskeltiin päivälliselle jälkiruokaa ja ehdotinkin tätä nimenomaista viikuna-hunaja-ricottajuusto -yhdistelmää. Ehdotus sai vihreää valoa ja päätöstä puolsivat kaupasta löytyneet sopivan kypsät viikunat.

Muuten homma olisi ollut ok, mutta minä typerys sain jostain päähäni, että koko komeus paistetaan pannulla. Lie olin lukenut vain jokatoisen rivin Jamien tekstistä. Kellot eivät soineet edes ricotan kohdalla, se kun ei ole niin kiinteää juustoa, että paistettaessa pysyisi kokonaisena.

Mutta ei hätiä mitiä, jälkkäri ei ainakaan huonommaksi mennyt paistettaessa. Juusto hieman muussaantui, mutta viikunat pehmenivät ja karamellisoituivat mukavasti. Nauratti vaan kovasti, kun kotona tarkastin ohjeen. Eli näin tätä ei kannata alkaa tekemään, kerran helpomminkin herkun on mahdollista saada lautaselle.


AAMUPALA VIIKUNOISTA, HUNAJASTA JA RICOTTA-JUUSTOSTA

kypsiä viikunoita (1 per syöjä)
ricotta-juustoa
hunajaa

Viillä ristiviillot viikunoiden päästä noin puoleen väliin. Purista kevyesti alaosasta, että hedelmäliha tulee paremmin esille. Valuta hunajaa viikunan sisään.

Asettele lautaselle viikuna ja haluamasi määrä juustoa. Valuta vielä juustonkin päälle hunajaa ja herkuttele.


Loppuun vielä linkkivinkki, käykääs kurkkaa, Liemessä -blogin Jenni on tehnyt (ja tekee) mahtavaa työtä:

"

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Ruokalettukestit


Kyse ei ole niistä ihanista kesäpäivän lettukesteistä kermavaahtoineen ja mansikkahilloineen, vaan ihan lauantaipäivän lounaasta. Huippuhyvästä sellaisesta.

Letut itsessään olivat täyttäviä, joten en halunnut täytteestä kovin raskasta. Siitä syystä valitsin aina toimivan kasvispaistoksen. Lisukkeena toimi vihersalaatti, johon pikku jujuna ymppäsin porkkana- ja kyssäkaalisuikaleet.

Letut eivät olleet niitä tavanomaisia. Kuulin lettujen paistamisen onnistuvan kahden raaka-aineen taikinalla, kananmunan ja majoneesin sekoituksella. Alkuun tätä epäilin, mutta totta vie, niin ne vaan onnistui.

Hah, eipä tarvitse tätä ohjetta raapustaa reseptivihkoseen, sen verran helppo se on muistaa. Ei tarvitse kuin vatkata niin monta kananmunaa ja ruokalusikallista majoneesia sekaisin kuin lettuja haluaa. Itsellä tosin tuli yksi lisää, sillä käytin pientä paistinpannua.


JAUHOTTOMAT LETUT

(4 kpl)
4 kananmunaa
4 rkl majoneesia

Vatkaa kulhossa kananmunien rakenne vispilällä rikki. Lisää majoneesi ja sekoita hyvin kananmunien sekaan.

Paista miedolla lämmöllä molemmin puolin.

KASVISTÄYTE LETUILLE

1 punasipuli
1 iso valkosipulinkynsi
öljyä paistamiseen
1/2-1 chilipaprika
1 punainen paprika
1 pieni munakoiso
1 pieni kesäkurpitsa
muutama rkl tomaattipyreetä
miniluumutomaatteja
oliiveja
tuoretta timjamia
kuivattua basilikaa
mustapippuria
suolaa

Kuutioi kasvikset ja silppua sipulit valmiiksi. Lisää pannulle öljyä ja kuullota sipuleita ensin. Lisää joukkoon paprikat, sitten myöhemmin munakoiso- ja kesäkurpitsakuutiot. Paista miedolla lämmöllä niin, että ainekset pehmenevät.

Lisää joukkoon tomaattipyree, miniluumutomaatit ja oliivit. Sekoittele paistosta hetken aikaa ja lopuksi mausta yrteillä, pippurilla ja suolalla.


VIHERSALAATTI

erilaisia salaatteja kuten rucolaa ja lehtisalaattia
porkkanaa suikaleina
kyssäkaalia suikaleina
salaattisipulia muutama varsi
miniluumutomaatteja

Huuhdo salaatit hyvin. Kuori porkkanat ja kyssäkaali, suikaloi niistä kuorimaveitsellä pitkiä suikaleita. Pilko sipulinvarret ja tomaatit.

Yhdistä kaikki ainekset kulhoon ja sekoita kevyesti.

Tarjoa esimerkiksi oliiviöljyn kera.

PÄHKINÄ-PIPARJUURIKASTIKE

1 prk kermaviiliä
piparjuuritahnaa
muutama saksanpähkinä
sitruunamehua
mustapippuria
suolaa

Sekoita kermaviiliin piparjuuritahnaa maun mukaan, itse laitoin arviolta yhden teelusikallisen. Rouhi saksanpähkinöitä pienemmäksi ja lisää nekin kermaviiliin.

Mausta aavistuksella sitruunamehua sekä pippurilla ja suolalla ja sekoita hyvin. Anna maustua hetken viileässä.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Lokakuu: Voimapullat lehtikaalin kera


Lihapullatehtaassa oli tänään superfood-kokoontumisajot. En tosin tarkalleen tiedä super-ruoan virallista määritelmää, mutta joka tapauksessa miellän nokkosen, pellavansiemenrouheen ja lehtikaalin hyvinkin kelpoisiksi raaka-aineiksi. Siihen vielä lisäten vaaleaa lihaa ja maitorahkaa proteiinilähteiksi, niin voimaruoka syksyn pimeisiin sadepäiviin on valmis.

PELLAVANSIEMENROUHE-BROILERIPYÖRYKÄT LEHTIKAALIPEDILLÄ

400 g kananpojan jauhelihaa
1/2 dl maitorahkaa
1 kananmuna
1/2 dl pellavansiemenrouhetta
vajaa 1/2 dl kuivattua nokkosta
1 tl sipulijauhetta
1/2 tl valkosipulijauhetta
mustapippuria
suolaa

muutama lehti lehtikaalia
2-3 dl kasvislientä

Sekoita kananmuna ja maitorahka keskenään, lisää sekaan myös pellavansiemenrouhe, nokkonen sekä mausteet. Anna turvota hetkisen.

Lisää massaan jauheliha ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Huuhtele lehtikaali ja revi sitä uunivuokaan niin, että pohja peittyy. Kaada niiden päälle kasvisliemi. Pyörittele lihapullataikinasta tasaisen kokoisia pyöryköitä ja asettele ne lehtikaalipedin päälle. Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.


Olin hyvin tyytyväinen broileripullien makuun, se tuo maustaminen kun aina vähän jännittää miten kohdilleen se osuu. Pullat olivat hyvänmakuisia ilman, että niihin olisi lisätty kovin voimakkaita mausteita.

Taikinan koostumus sen sijaan ei ollut tällä kertaa täydellinen. Kananjauheliha on pehmeämpää kuin mitä punainen liha, joten taikinasta tuli löysähkö. Juuri ja juuri niistä sai muovailtua edes etäisesti pullaa muistuttavia.

Eli jos muotovaliopullia haluaa, kannattaa lisätä kuivien ainesosien (pellavansiemenrouhe ja nokkonen) määrää. Tai vaihtoehtoisesti laittaa näiden aineiden lisäksi myös vähän korppujauhoja.